Anna Soudakovan esikoisromaani Mitä männyt näkevät on vaikuttava sukupolviromaani, jossa seurataan erään suvun monen sukupolven ihmisiä: on 1930-luvun alussa Leningradissa syntynyt Juri, toisena Jurin ja inkeriläisen Tanjan tytär Sonja sekä viimeisenä Sonjan tytär Maria. Sukutarina kuljettaa lukijaa Stalinin vainoista Neuvostoliiton hajoamiseen ja Turun Lausteelle ja avaa jonkinlaisen ikkunan siihen, minkälainen on "isänmaan vihollisen" jälkeläisen paikka neuvostoyhteiskunnassa. Toisaalta tämä kirja on myös osoitus siitä, miten tosielämä voi tosiaan olla fiktiota ihmeellisempää! Se pohjautuu Soudakovan oman isoisän elämäntarinaan, ja kirjan sivuilta löytyvät viranomaisdokumentit ovat suoraa lainaa isoisän elämästä. Todellakin: jos näitä tapahtumia ei olisi oikeasti tapahtunut ja kirjailija kirjoittaisi niistä jonkinlaisena vaihtoehtohistoriana, niitä olisi todella vaikea pitää uskottavina.
Soudakova on itse kirjan pikku Marian lailla muuttanut vanhempineen Suomeen alle 10-vuotiaana, ja on lapsesta asti tiennyt sukunsa historiasta. Ei liene liioittelua sanoa, että Jurin tarina on siis suorastaan huutanut tulla kerrotuksi. Tarinan rakenne on episodimainen: sen aluksi nähdään välähdyksiä pikku-Jurin lapsuudesta, josta katoaa yksi kerrallaan muita sukulaisia, kunnes eräänä iltana myös omalle kotiovelle koputetaan ja isä viedään pois. Äidin vuoro on mennä pian perässä. Isovanhempien kanssa Juri ja sisko Maria joutuvat Uzbekistanin Taškentiin, missä menetykset ja vastoinkäymiset jatkuvat. Myöhemmissä välähdyksissä nähdään aikuistuneen Jurin elämää ja haetaan enimmäkseen tuloksetta vastauksia isän ja äidin kohtaloon. Kerronta etenee hyvin selkeänä vaiheesta seuraavaan.
Kirjan otsikon männyt löytyvät Sandarmohista, Karjalan tasavallan Karhumäen alueelta. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial löysi sieltä vuosien etsintöjen jälkeen Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikan, jonne on haudattu jopa 9500 vainojen uhria. Näiden joukossa ovat myös kirjan Jurin vanhemmat ja muita sukulaisia. Ilmiantojen tekijää tai syytä ei koskaan saada selville.
Kirja on pitkästä aikajänteestään ja painavasta aiheestaan huolimatta kaunis kokonaisuus ja suoraviivaisen rakenteensa vuoksi myös aika nopea luettava. Lisäksi loppusanojen niinikään tositapahtumia kertaava käänne takaa sen, etteivät kirjan kuvaamat ihmiskohtalot pääse kovin herkästi unohtumaan.
Helmet-haasteesta kirja täyttää kohdan 2. Kirjan on kirjoittanut opettaja. Soudakova on äidinkielen, venäjän ja ranskan opettaja, ja internetin tietojen perusteella opettaa S2-oppilaille suomea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti