perjantaina, marraskuuta 25, 2022

Julien Sandrel: Unelmien lista

Hömppäviihdekirjat ovat salainen paheeni, tai ainakin yksi salaisista paheistani. Esimerkkejä: Gil McNeilin The Beach Street Knitting Society and Yarn Club tai Mary Ann Shafferin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville (suom. Jaana Kapari-Jatta). Klassista hyvän mielen hömppää siis! Nyt oli lukuvuorossa ranskalaisen Julien Sandrelin samaan feelgood -kategoriaan osuva romaani Unelmien lista.

Päähenkilö Thelma on menestynyt, markkinointialalla toimiva pariisilainen yksinhuoltaja. Työ tuntuu olevan pitkälti hänen elämänsä tärkein sisältö, vaikka todella sikamainen pomo on selvästi tehnyt siitä painajaismaista jo pitkän ajan. Thelmalla on puhelimessa nauhoitettuna pitkä lista pomon seksuaalista häirintää sisältävää puhetta. Painajaismainen pomo jää kuitenkin huolena kakkoseksi, kun Thelman 12-vuotias poika Louis jää skeittilaudallaan rekan alle ja vaipuu koomaan.

Lääkärit eivät anna kovin toiveikkaita ennusteita heräämiselle ja toipumiselle, joten kun äiti löytää Louis'n huoneesta käsinkirjoitetun "unelmien listan", hän päättää lähteä toteuttamaan Louis'n toiveita. (Hauska parivaljakko siis, Thelma ja Louis.) Onko mahdollista, että Louis kuulee ja ymmärtää puhetta koomasta huolimatta? Voiko voimakas elämänhalu herättää hänet koomasta, jos hän kuulee, miten unelmat toteutuvat?

Thelma käräyttää sikamaisen pomonsa ja saa firmalta valtavat korvaukset, joiden turvin hän pääsee esimerkiksi matkustamaan Louis'n listalla komeilevaan Japaniin ja toteuttamaan muita haaveita. Samalla hän saa käännettyä esiin muutaman liian nopeasti ohitetun sivun omasta nuoruudestaan. Unelmien lista oli oikein kelvollista feelgoodia: kevyt ja juonivetoinen tarina, jota ei ole kirjoitettu uskottavuus edellä, vaan jonkinlaiseksi aikuisten saduksi ihmissuhteista. Olennaisimman siitä voi tiivistää Thelman kysymykseen:

Miksi me vasta suuren tragedian myötä havahdumme tajuamaan, miten tärkeitä olemme toisillemme?

Kirjan tiedot:

Julien Sandrel: Unelmien lista (suomennos Lotta Toivanen). Tammi 2021. 213 sivua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti